Aamunavaustekstit

Aamunavausteksti Eläinten viikolle 2012

Opettajat voivat muokata tekstiä omaa käyttöään varten, omalle koululleen sopivaksi. Tämä teksti on painotuksiltaan parhaiten alakouluun sopiva, mutta käytettävissä yläkouluun tai lukioonkin. Aamunavaustekstistä tulee ajaton, kun jätät siitä pois ensimmäisen kappaleen ja aloitat suoraan ”kana on monelle”-kohdasta.

Eläinten viikkoa vietetään joka vuosi lokakuun neljännestä kymmenenteen päivään. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto valitsee vuosittain oman teemaeläimen, josta se jakaa viikon aikana tietoa. Tänä vuonna teemana on kana.

Kana on monelle meistä tuttu sanonnoista, kuten ”juoksee kuin päätön kana”, ”minulla on kana kynittävänä” tai ”tyhmä kuin kana.” Ne, jotka tuntevat kanoja, eivät tunnista kanaa näistä sananlaskuista. Tosielämän kana on oppimiskykyinen lintu, jonka elämää on kiehtovaa seurata.

Kana oppii tunnistamaan oman nimensä nopeasti. Kanan voi opettaa esimerkiksi avaamaan luukkuja narusta kiskomalla tai tekemään piruetteja. Suomessa järjestetään koirien koulutuksesta kiinnostuneille ihmisille kanankoulutuskursseja. Kanan oivaltamiskykyä pääsee tarkkailemaan myös vähemmälläkin vaivalla.

Jos jollain tutullasi on tuotantokanala tai lemmikkikanoja, voit ehkä päästä tervehtimään niitä. Kanoja on myös monilla kotieläinpihoilla. Ehkä luokkasi voisi tehdä retken paikkaan, jossa voi tutustua erilaisiin kotieläimiin?

Kanat kaipaavat kiinnostavaa puuhaa kotona kanalassakin. Kanat tulevat iloisiksi esimerkiksi voidessaan kaivaa matoja maasta tai purkaessaan heinäpaalia. Kanat nauttivat nokkimisesta ja nokka on kanoille tärkeä. Kanat käyttävät luonnollisissa oloissa noin puolet päivästään ympäristönsä tutkimiseen nokallaan.

Jos kanoja pidetään sellaisessa paikassa, jossa ei ole mitään muuta nokittavaa kuin toisia kanoja, ne alkavat nokkia toisiaan. Ne eivät kuitenkaan ole ilkeitä eivätkä ymmärrä, että kaveriin sattuu. Nokalla puuhaileminen vain on niille niin tärkeä osa elämää, että ne tarvitsevat välttämättä jotain nokittavaa.

Taipumus nokkimiseen on säilynyt nykykanoilla niiden esi-isiltä asti. Kana polveutuu aasialaisesta punaviidakkokanasta. Vaikka ihminen kesytti kanan jo tuhansia vuosia sitten, kesykanat muistuttavat yhä monella tavalla villejä sukulaisiaan. Jos miettii millaisessa ympäristössä kana on onnellisimmillaan, voi kuvitella eteensä viidakon. Mitä sellaisia asioita viidakossa on, jotka tekevät kanan tyytyväiseksi?

Viidakosta löytyy esimerkiksi paljon suojaa antavia kasveja sekä valtavasti tutkittavaa ja nokittavaa. Kesykanan perustarpeisiin kuuluu sen esiäitien lailla kuopia maata tai pehkuja nokallaan ja jaloillaan. Se nauttii hiekkakylpyjen ottamisesta ja haluaa viidakkokanan tavoin nousta nukkumaan korkeaan paikkaan, kuten orrelle tai oksalle. Siellä se tuntee olevansa turvassa petoeläimiltä.

Kesykana haluaa elää samanlaista elämää kuin sen sukulaiset viidakossa. Kanat eivät ole tottuneet elämään pienissä häkeissä, vaikka häkkikanaloita on ollut olemassa yli 50 vuoden ajan. Luonnolliset käyttäytymistarpeet periytyvät sukupolvelta toiselle synnynnäisinä eivätkä katoa jalostamallakaan. Eläinten viihtyvyyteen vaikuttaa suuresti se, voivatko ne toteuttaa luontaisia tarpeitaan.

Suuri osa suomalaisista kanoista ei voi elää kuin viidakkokana. Lähes kaikki munijakanat asuvat suurkanaloissa ja lihan takia kasvatettavat broilerit elävät suurissa broilerikasvattamoissa. Niissä yhtä kanaa kohden on hyvin vähän tilaa ja tekeminen on vähissä. Vain murto-osa suomalaisista kanoista näkee elämänsä aikana päivänvaloa tai pääsee ulos kuopimaan maata.

Luomukanoilla pyyhkii tuotantokanoista parhaiten. Niillä on enemmän tilaa kuin tavanomaisten kanaloiden kanoilla. Ne pääsevät kesäisin ulkoilemaan ja niiden ravinto on luonnonmukaisesti tuotettua. Luomukanat saavat päivittäin virikeruokaa, kuten kuivaa heinää tai porkkanoita.

Lähes kaikki luomukanalatkin ovat kuitenkin suuria tuotantolaitoksia ja kuten tavanomaisissakin kanaloissa, myös luomukanat saavat elää vain reilun vuoden. Broilerikanat ovat vasta kuusiviikkoisia, kun ne teurastetaan. Luonnossa kana voi elää helposti yli kymmenen vuotta.

Kanojen hyvinvointia Suomessa on helppo parantaa miettimällä, mitä suuhunsa pistää. Jos et voi syödä omien kanojen munia, niin suositeltavinta on ostaa kaupasta luomumunia. Jos haluat syödä kananlihaa, niin luomukana on parempi vaihtoehto kuin broileri.

Kana on Suomen kolmanneksi yleisin lintu. Munijakanoja ja lihakanoja eli broilereita on maassamme kerrallaan elossa yli 10 miljoonaa. Niitä pääsee näkemään vain harvoin, sillä melkein kaikki kanat asuvat harvoissa, mutta suurissa kanaloissa. Onneksi on myös harrastekanaloita, jotka ovat Suomessa kanoille yleensä paras ja luonnollisin paikka elää.

Kiinnostus kanaharrastusta kohtaan on kasvussa ja yhä useamman suomalaisen haaveissa on pieni parvi kotkottajia. Kanat ovat mukavia lemmikkejä ja niiden omistaja tietää varmasti, millaisista oloista kananmunat tai kukkopaisti tulevat ruokapöytään. Kotitarvekanaloita on monenlaisia. Yleensä linnuilla on mahdollisuus toteuttaa niissä perustarpeitaan ja ne saavat ulkoilla.

Nykyään Suomessa puhutaan jo kaupunkikanoistakin, kun jotkut kanarakkaat ovat innostuneet ottamaan muutaman kanan puutarhaansa taajama-alueilla. Ennen kuin ottaa omia kanoja, täytyy tietenkin ottaa huolellisesti selvää, millaista hoitoa ja asuinympäristön kana tarvitsee voidakseen hyvin. Lisätietoa kanoista saa esimerkiksi eläinsuojelujärjestöistä ja kanaharrastusyhdistyksistä.

 

Aamunavausteksti Eläinten viikolle 2012 (lyhyt)


Eläinten viikkoa vietetään joka vuosi lokakuun neljännestä kymmenenteen päivään. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto valitsee vuosittain oman teemaeläimen, josta se jakaa viikon aikana tietoa. Tänä vuonna teemana on kana.

Kana on monelle meistä tuttu sanonnoista, kuten ”juoksee kuin päätön kana”, ”minulla on kana kynittävänä” tai ”tyhmä kuin kana.” Ne, jotka tuntevat kanoja, eivät tunnista kanaa näistä sananlaskuista. Tosielämässä kana on oppimiskykyinen lintu, jonka elämää on kiehtovaa seurata.

Kana oppii tunnistamaan oman nimensä nopeasti. Kanan voi opettaa esimerkiksi avaamaan luukkuja narusta kiskomalla tai tekemään piruetteja. Suomessa järjestetään koirien koulutuksesta kiinnostuneille ihmisille kanankoulutuskursseja. Kanan oivaltamiskykyä pääsee tarkkailemaan myös vähemmälläkin vaivalla.

Jos jollain tutullasi on tuotantokanala tai lemmikkikanoja, voit ehkä päästä tervehtimään niitä. Kanoja on myös monilla kotieläinpihoilla. Ehkä luokkasi voisi tehdä retken paikkaan, jossa voi tutustua erilaisiin kotieläimiin?

Kana polveutuu aasialaisesta punaviidakkokanasta. Vaikka ihminen kesytti kanan jo tuhansia vuosia sitten, kesykanat muistuttavat yhä monella tavalla villejä sukulaisiaan. Jos miettii millaisessa ympäristössä kana on onnellisimmillaan, voi kuvitella eteensä viidakon. Mitä sellaisia asioita viidakossa on, jotka tekevät kanan tyytyväiseksi?

Viidakosta löytyy esimerkiksi paljon suojaa antavia kasveja sekä valtavasti tutkittavaa ja nokittavaa. Kesykanan perustarpeisiin kuuluu sen esiäitien lailla kuopia maata tai pehkuja nokallaan ja jaloillaan. Se nauttii hiekkakylpyjen ottamisesta ja haluaa viidakkokanan tavoin nousta nukkumaan korkeaan paikkaan, kuten orrelle tai oksalle. Siellä se tuntee olevansa turvassa petoeläimiltä.

Kesykana haluaa elää samanlaista elämää kuin sen sukulaiset viidakossa. Kanat eivät ole tottuneet elämään pienissä häkeissä, vaikka häkkikanaloita on ollut olemassa yli 50 vuoden ajan. Luonnolliset käyttäytymistarpeet periytyvät sukupolvelta toiselle synnynnäisinä eivätkä katoa jalostamallakaan. Eläinten viihtyvyyteen ja hyvinvointiin vaikuttaa suuresti, voivatko ne toteuttaa luontaisia tarpeitaan.

Kana on Suomen kolmanneksi yleisin lintu. Munijakanoja ja lihakanoja eli broilereita on maassamme kerrallaan elossa yli 10 miljoonaa. Suuri osa suomalaisista kanoista ei voi elää kuin viidakkokana ja kanoja pääsee näkemään vain harvoin, sillä melkein kaikki kanat asuvat harvoissa, mutta suurissa kanaloissa. Niissä yhtä kanaa kohden on hyvin vähän tilaa ja tekeminen on vähissä.

Vain murto-osa suomalaisista kanoista näkee elämänsä aikana päivänvaloa tai pääsee ulos kuopimaan maata. Onneksi on myös harrastekanaloita, jotka ovat Suomessa kanoille yleensä paras ja luonnollisin paikka elää. Tuotantokanoista parhaiten pyyhkii luomukanoilla. Niillä on enemmän tilaa kuin tavanomaisten kanaloiden kanoilla. Ne pääsevät kesäisin ulkoilemaan ja niiden ravinto on luonnonmukaisesti tuotettua. Luomukanat saavat päivittäin virikeruokaa, kuten kuivaa heinää tai porkkanoita.

Lähes kaikki luomukanalatkin ovat kuitenkin suuria tuotantolaitoksia, ja kuten tavanomaisissakin kanaloissa, myös luomukanat saavat elää vain reilun vuoden. Broilerikanat ovat vasta kuusiviikkoisia, kun ne teurastetaan. Luonnossa kana voi elää helposti yli 10 vuotta.

Kanojen hyvinvointia Suomessa on helppo parantaa miettimällä, mitä suuhunsa pistää. Jos et voi syödä omien kanojen munia, niin suositeltavinta on ostaa kaupasta luomumunia. Jos haluat syödä kananlihaa, niin luomukana on parempi vaihtoehto kuin broileri. Kaikkein kanaystävällisintä on syödä oman tai tuttavan omistaman kanan munia. Silloin tiedät, että kana saa elää hyvää kananelämää.