Kanalatyypit

Broilerikanala

- Broilerit kasvatetaan lattialla suurissa ikkunattomissa halleissa, joissa on kerrallaan usein kymmeniä tuhansia lintuja. Yleensä lattianeliömetriä kohden on 22 - 25 lintua.
- Yhden linnun käytössä on alle A4-paperiarkin verran liikkumatilaa.
- Kasvattamon pohja on peitetty yleisimmin turpeella.
- Lintujen ruokinnasta vastaavat automaattiset ruokinta- ja juomalaitteet.
- Nopeasta kasvusta seuraa terveysongelmia, kun lintujen sydän, keuhkot ja jalkojen luut eivät pysy kasvuvauhdissa mukana.
- Koska lintuja on niin paljon, eläimiä ei voida tarkkailla yksilökohtaisesti ja siksi monet ongelmat jäävät huomaamatta.

Broilerihallissa yhtä neliömetriä kohti voi pitää jopa 25 lintua.

Virikehäkkikanala - kananmunan leiman ensimmäinen numero 3

- Yleisin kananmunien tuotantomuoto.
- Ruokinta, juomaveden jakelu, munien keruu ja lannan poisto on automatisoitu.
- Virike- eli varustelluissa häkeissä – pienryhmäkanaloissa - kanat ovat isompina ryhminä ja niiden käytettävissä on pesä, kuopsutuspaikka sekä orsia.
- Virikehäkeissä on oltava tilaa vähintään 750 cm2 kanaa kohti.
- Virikehäkeissä on yleensä noin 40 - 50 kanaa häkkiä kohti – ja niitä kutsutaankin yleisesti virikkeellisiksi pienryhmäkanaloiksi.

Virikehäkkikanaloita kutsutaan myös "orsikanaloiksi" tai "pienryhmäkanaloiksi".

Lattiakanala - kananmunan leiman ensimmäinen numero 2

- Kanat voivat liikkua vapaasti lattialla, nokkia, kuopia ja kylpeä pehkussa sekä munia pesiin.
- Kanalassa on orsia.
- Suurissa lattiakanaloissa ruokinta, juomaveden jakelu ja munien keruu on automatisoitu.
- Kanoja on enintään yhdeksän neliömetrillä (mitoitusvaatimukset myös ruokinta-, juoma- ja pesätilalle).
Nykyaikaiset lattiakanalat ovat osaritilä- tai kerroskanaloita. Osaritiläkanaloissa kanalan lattiapinta-alasta vähintään 1/3 on kuivikkeen peitossa ja enintään 2/3 on peitetty puu-, muovi- tai metalliritilällä. Lanta voidaan poistaa ritilän alta säännöllisesti automaattikuljettimin. Ruokinta- ja vesilaitteet sekä orret ovat ritiläalueella. Munintapesät ovat ritiläalueen takana tai keskellä.

Lattiakanalan pinta-alaa voi kasvattaa kerrosritilähyllyillä.

Ulkokanala - kananmunan leiman ensimmäinen numero 1

Vuonna 2013 Suomeen hyväksyttiin uusi tuotantotapaluokitus eli ulkokanat. Tätä tuotantomuotoa kutsutaan myös free range -tuotannoksi. Suomi on viimeinen EU-maa, johon tämä tuotantomuoto on rantautunut.
- Ulkokanalassa kanat pääsevät halutessaan ulos myös talvella, toisin kuin luomussa.
- Kanoille on ulkona tarjolla laidunalue sekä virikkeinä esimerkiksi heinää.
- Ulkotiloissa on tarjolla myös säänsuoja.
- Sisätiloiltaan kanala on tavallinen kerrosritiläkanala tai lattiakanala.

Peltoniemen tila on yksi Suomen ensimmäisistä ulkokanaloista. Kuva: Heikki Tuominen

Luomukanala – kananmunan leiman ensimmäinen numero 0

- Lattiakanaloita, joiden tuotantoa säätelee Euroopan neuvoston asetus maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta.
- Kanalassa on ikkunat, orret, pesät ja ulkotarha, jossa kanat pääsevät normaalioloissa sään salliessa ulkoilemaan. Lattiapinta-alasta vähintään kolmannes on pehkualuetta, jossa kanat voivat kulkea, kuopsuttaa ja kylpeä.
- Kanat ruokitaan pääosin luomurehulla. Päivittäin kanoille syötetään myös karkearehua, esimerkiksi heinää, ruohoa tai juureksia.
- Kanoja on enintään kuusi neliömetrillä.

Luomukanaloissa pitää olla ikkunat, joista luonnonvalo pääsee sisään. Lähde: Siipikarjaliitto

Harrastekanala

Lähtökohtaisesti hyvin hoidettu harrastekanala on kanalle monipuolinen elinympäristö. Harrastekanaloita on monenlaisia, mutta yhteistä niissä on se, että kanat saavat monesti elää niissä lajityypillisempää ja virikkeellisempää elämää kuin tuotantokanaloissa. Kanojen pito harrastekanaloissakaan ei ole ongelmatonta. Innokkaan pienkanalaharrastajankin on syytä hankkia kattavat perustiedot kanojen hoidosta. Viime aikoina keskustelua on herättänyt muun muassa innostus kaupunkikanojen lisäämiseen.

Viranomaisia huolestuttavat harrastekanaloiden tautiriskit. IB-tauti on tarttuva keuhkoputkentulehdus, joka todettiin huhtikuussa 2011 munintakanalassa Etelä-Suomessa. Tilan kanssa tekemisissä olleiden tilojen ja muiden tilojen lintuja tutkittiin ja IB- vasta-aineita todettiin lukuisissa harrastekanaloissa.

Moni hautoo harrastekanaloissakin tiput koneellisesti. Silloin poikaset syntyvät ilman emoa, eikä niillä ole ketään opastamassa, suojelemassa ja lämmittämässä. Kesäkananpito mietityttää myös kanojen hyvinvoinnista kiinnostuneita. Muutto on kanan elämässä suuri ja stressaava asia, joten tiuhaan tahtiin tapahtuvaa paikasta toiseen muuttamista on syytä välttää.

Hyviä vinkkejä oman pikku kanalan perustamiseen saa esimerkiksi Helena Telkänrannan kirjasta Kanojen maailma. (Kustantaja Sanasilta Oy). Kirjassa opastetaan muun muassa kanalan rakentamisessa ja kerrotaan kanojen sairauksista ja ruokinnasta. Kirjan esittely ja tilauslomake kustantajan sivulla >>

Eviran muistilista kesäkanan pitäjälle

Harrastekanaloissa kanojen hyvinvointiin on mahdollista panostaa perusteellisesti.