Lukumääriä

Suomen yleisimpiä lintuja ovat pajulintu, peippo ja…kana. Suomessa elää tälläkin hetkellä noin kaksi kanaa jokaista ihmistä kohti, eli kanoja on joka hetki kaksi kertaa niin paljon kuin ihmisiä. Miksei niitä sitten näy juuri missään?

Lähes kaikki munijakanat asuvat suurkanaloissa ja käytännössä kaikki lihan takia kasvatettavat broilerikanat elävät suurissa broilerikasvattamoissa. Eli vaikka kanoja on todella paljon, niistä melkein kaikki asuvat harvoissa, mutta suurissa kanaloissa. Yhdellä munantuotantotilalla on keskimäärin 3 100 kanaa. Broilerinkasvatuksessa yhdellä tilalla on keskimäärin yli 40 000 kanaa. Siksi kanojen yksilöllinen hoito on käytännössä mahdotonta. Kanojen hyvinvointia yritetäänkin tarkkailla massojen käytöstä seuraamalla.

Suomessa kanoja kasvatetaan enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa. Olemme tottuneet käyttämään niiden lihaa ja munia ravinnoksemme. Broilereita teurastetaan vuosittain Suomessa noin 54 miljoonaa. Teuraskuljetukset ja itse teurastus ovat stressaavia ja kivuliaita. Lintuja kuolee isoja määriä jo kuljetuksen aikana. Lintujen kannalta olisi ehdottomasti parempi, mitä lähempänä kasvatuspaikkaa niiden teurastus tapahtuisi.

Munijakanat teurastetaan noin puolentoista vuoden ikäisinä. Nuoret kanat munivat parhaiten. Sen vuoksi suurkanaloissa munia tuottavia kanoja pidetään yleensä vain yhden munintakauden ajan. Munintakausi on noin 12 – 14 kuukautta. Luontaisesti kana voi elää yli kymmenen vuotta. Munijakanojen kukkopoikaset tosin tapetaan jo tipuina.

Joissakin harrastekanaloissa osa kanoista saa elää koko elämänkaarensa tipusta vanhukseksi. Tällaisen elämän kokee nykyään kuitenkin vain pieni murto-osa kaikista Suomen kanoista.

Yhdellä broileritilalla on keskimäärin yli 40 000 lintua. Kanojen yksilöllinen hoito on käytännössä mahdotonta.